Näyttelytuloksia

Vihdoin sain aikaiseksi kirjoitettua taas blogiini asti. Kävimme 19.05 Jyväskylässä pet-luokassa Gimlin ja Thorinin kanssa. Tuomarina: Anniina Laakkonen

Gimli sai 95p ja täydet vitoset. Sijoittui luokkansa kolmanneksi

Thorin sai 95.5p, luokan toinen sekä vielä Paras Pet Kani 6

Varsinkin Thorin yllätti positiivisesti sillä hän ei ole mikään sylikani eikä todella kovin luottavainen käsiteltäessä. Kenties hän on vieraskorea.

Samana päivänä käytiin koirien kanssa HKK:n mätsärissä toukomarkkinoilla.

Olga: Pun-2

Nana: Pun-3

Mikko: Sin-1, BIS-5

Minun kaunis Nana <3. Kuva: Pipsa Ylönen

Kanipoikue tulossa #1

Yhteistyössä Sanna Ikosen (Linkki blogiin) kanssa meille on nyt toivottavasti tulossa kanin poikasia. Jos astutus onnistui niin noin kuukauden päästä pitäisi syntyä nahkavauvoja.

Yhdistelmänä siis Nasu x Thorin

Nasun oma sivu

Kuvan ottanut Sanna Ikonen, lainasin hänen blogistaan joka löytyy ylempää

Samaten tämäkin on Sannan ottama kuva

Nasu on siis väriltään venäläinen, oman Gimlini sisko.

Tämän emä on Minni, venäläinen ja isä Rumpali, keltamusta japanilainen

Thorin oli tässä pieni poika ja siksi näyttää niin epäsopusuhtaiselta. Mutta yritän ottaa uudemman kuvan.

Thorinin oma sivu

Thorin on keltamusta japanilainen, emä km japanilainen myös, ja isä on geneettisesti sinivalkoinen japanilainen. Isä on puhdas rex ja emä risteytys.

Mitä odotettavissa:

Thorin kantaa todennäköisesti achi-geeniä ja Nasu japanilaisgeeniä. Siispä väreissä 25% mahdollisuus/poikanen on että tulee keltamusta japsi tai mustavalkoinen japsi (kumpikin kantaisi venäläiskuviota), taikka musta tai chinchilla, jolloin kumpikin kantaisi japanilaiskuviota. Emälinjan mukaan ei ole montaa poikasta tulossa ellei Thorinilla ole ihmegeenejä.

Luonteeltaan kumpikin kani on oman väen helposti käsiteltävissä. Nasu kävi pet-näyttelyssä ja sai 93p. mikä kertoo sen että vieraskin voi käsitellä. Thorin ei ole vielä näyttelyissä käynyt, mutta nyt astutusreissulla Sannan luona on antanut käsitellä vaikka vasta jätin ukkelin sinne. Kumpikin kaneista ovat uusissa tilanteissa rohkeita, tosin eivät sellaisia Gimlin tapaisia hyper-rohkeita. 

Nasulla on Mm-harjas eli laskujeni mukaan 50% todennäköisyydellä poikasellekin tulee Mm-harjas. Siis poikasena pörröinen ja vanhetessa karva vähenee hillityksi takatukaksi

Kiinnostaako?

Varauksia otetaan vastaan sitten jos/kun poikasia syntyy ja ne ovat muutaman viikon ikäisiä. Mukaan saat lemmikkikanin paperit (sisältäen epävirallisen sukutaulun), eläinlääkärin todistuksen sekä muuta pientä kivaa. Poikaset syntyvät ja kasvavat Sannan luona tottuen käsittelyyn, koiriin ja kissaan. Isä ja emän veli nähtävissä minun luona, emä ja emänemä nähtävissä Sannan luona. 

Poikasia ei anneta häkkieläimiksi 24/7 eikä alaikäiselle ilman huoltajan suostumusta ja sitoumusta.

Pets&kids -messut. Päivä 1

Ensimmäinen päivä takana Kids&pets -messuilla. Loikin Poken ja Kennelpiirin nuorisojaoston ständien välissä. Lisäksi katsoin Sepän sirkuskoirien esitykset ja kävin kaninäyttelyn puolella.

Mikon lapsenlapsi oli ensimmäisessä näyttelyssään ROP-pentu ja sai KP. Hieno pentu, onnea Sarille ja Saanalle.

Kanien puolella Gimlin täyssisko Nasu sai 93p. ja sai sihteerin suosikki -palkinnon. Lisäksi Nasulla oli täydet vitoset joten sai kunniaruusukkeen hyvästä hoidosta. Onnea Sanna!

Thorinille on naissuunnitelmia ja sen jälkeen meinaan leikkauttaa sen. Gimlin naishaaveet jää syksylle. Pienesti haaveilen kolmannesta kanista ja teoriassa se voisi olla mahdollista jos saan Thorinin Gimlin kanssa kimppaan leikkauksen jälkeen.

Toiseksi olen pienesti miettinyt myös Thorinin luopumisesta leikkauksen jälkeen koska se pelkää vieläkin Legolasta ja vähän koiriakin. Sekin vaikeuttaa vapaanapitoa kusemisen lisäksi. Minä kun haluaisin että kanilla olisi kunnolla tilaa. Viimeinen vaihtoehto ennen luopumista on se että keksin kesällä jonkun isomman aitauksen sekä lämpöeristetyn kopin. Se mahdollistaisi paljon. (Samalla vapautuisi uuden sisäkanin paikka, kjeh)

Mutta huomenna taas messuilemaan. Tulkaas käymään :).

Kirjoitusten jälkeistä aktivoitumista

Taas on hetkinen vierähtänyt edellisestä postauksesta. Mutta ei se mitään. Päivitelläänpä taas linkkilistaa ja muutenkin.

Kirjoitin historian yo-kokeen keskiviikkona, eikä mennyt hyvin. Nyt voi kuitenkin keskittyä koirajuttuihin.

Arwen on kasvanut ja oppinut talon tavoille. Nyt vain ongelmana on jonkinlainen jännittäminen uusia ihmisiä kohtaan. Toimintakyky säilyy kyllä herkkujen avulla. Mutta kun näyttelytuomari ei herkkuja anna. Siis nyt on työmaata saada pentu siihen kuntoon että näyttäisi hampaansa ilman pärinöitä ja karkausyritystä. Mutta se on edistynyt jo hienosti.

Nana potee silmätulehdusta, Olga juoksuja ja jänöt karvanlähtöä. :D. Legolaksen pitäisi päästä naisiin kasvattajalle/omistajalle kunhan saan aikaiseksi sen Hyvinkäälle viedä.

Mikon silmissä todettiin colomboma kahden silmäspesiaalin toimesta, ja colombomaa ei siis suositella jalostukseen käytettäväksi. Jännä sinänsä kun tuo olisi pitänyt näkyä jo aiemmassa silmätarkissa. Mutta näköjään se voi löytyä vanhempana. 

Minut voi löytää nyt viikonloppuna kids&pets -messuilla Jyväskylän Messukeskuksessa. Olen K-S kennelpiirin nuorisojaoston ständillä. Tervetuloa. 

Sitten lätkäisen kuvia. 

Kuvat (c) Sanna Ikonen (blogi: Erilaisilla jäljillä)

Kuinka minusta tuli belgikoiran omistaja?

Vajaa neljä vuotta sitten mentiin ensimmäistä kertaa Olgan kanssa kentälle. Tarkoitushan oli vain mennä näyttelytreeniin mutta samaan aikaan pidettiin tokotreeni johon sitten jäätiin. Koukkuunhan siinä sitten jumituttiin.

Suurin koukku oli ehkä kouluttajamme belgi. Näin ekaa kertaa elämässäni pätevää treenaamista. Tosin se oli tottispainotteista mutta rakastuin etenkin tokoon. Samalla ihastuin belgiin. Ensin ulkonäöllisesti. Myöhemmin myös muiden ominaisuuksien takia.

Ensin minulle tuli sheltti. Maailman ihanin Nana sijoituskoiraksi. Päätä löytyi enemmän kuin Olgalta. Silti omien virheiden ja Nanan (liiallisen) ohjaajaherkkyyden takia kisauramme Rally-tokossa oli loppua ennen kunnon aloitustakaan. Oma kisajännittäminen sai ensin itseni lukkoon ja sitten myös koiran.

Niimpä tuli tarve koiralle jolla riittäisi moottoria vaikka ohjaaja olisi jäässä. Samalla myös ohjaaja saisi rohkaisua kun koira toimii. Lisäksi tietysti ominaisuudet muutenkin saisivat olla ihanteelliset.

Shetlanninlammaskoirissa tällaisen yksilön löytäminen on työn ja tuurin takana. Tavallaan myös halusin avartaa omaa koiramaailmaani. Myös se vaikutti että näyttelyissä on haasteellisen paljon koiria joten pelkkä nätti ulkonäkö ei riittäisi siihen harrastukseen. Sen pitäisi myös erottua joukosta. Oli siis aika kokeilla jotain muuta kuin shelttiä.

Kuinka ollakaan päädyin sitten yhtenä iltana seikkailemaan belgikasvattajien sivuilla. Olin saanut näistä sellaisen kuvan että joko A) näykkivät turhautumistaan kentällä tai B)muuten vain ovat vaikeita pitää hallinnassa.

Siis päätin etsiä kasvattajan ja linjat tarkkaan. Malinois karsiutui heti alussa pois koska siinä olisi jo ehkä liikaa. Toiseksi pitkätukat on aina kiehtoneet enemmän. Tervu ja gronttu oli siis muunnokset joita katselin.

Monella kasvattajalla luki ettei halua koiraansa käyttöesineeksi ja toisilla luki ettei näyttelyesineeksi. Minä taas halusin koiran josta on molempiin. Viimein pitkään etsittyäni katselin alussa mainitun belgin sukua ja suvun jälkeläisiä. Törmäsin Qojotes-nimeen. Hetken jalostustietojärjestelmää tutkittuani en löytänyt mitään epämääräistä ja otin yhteyttä Kestilän Sariin vajaa vuosi sitten. Yhdistelmä vaihtui kertaalleen mutta oikeastaan tämä lopullinen olikin sellainen jota hain.

Toiveideni perusteella Sari löytikin sitten pennun joka minulle parhaiten sopisi. Nyt kun pentu on vuorokauden ollut kotona niin näyttää siltä että valinta oli oikea. Niimpä tässä nyt ollaankin sitten onnellinen belgikoiran omistaja. Ja Nana the shelttikoira pääsee opettamaan toverin tavoille.

Toivotan sisaruksille hyvää elämää ja toivottavasti nähdään jossain vaiheessa.

Nanan luonnetesti 07.10.2017

Kävimme lauantaina pyörähtämässä Nanan kanssa Hangan lavalla oman seuran luonnetestissä. Jännitti melko paljon sillä tiesin ettei Nana ole mitenkään tyypillinen rotunsa edustaja. Ja kyllähän sen sitten testin aikana näki. Likka on täysin omaa luokkaansa.

Vähän tärähtänyt mutta kyllä siitä erottaa pikkupedon. Kuva: Milla Mäkinen

Toimintakyky: +1a, kohtuullinen

Terävyys: +1a, Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu: +1, pieni

Taisteluhalu: +2b, kohtuullinen

Hermorakenne: +1a, hieman rauhaton

Temperamentti: +3, vilkas

Kovuus: +1, hieman pehmeä

Luoksepäästävyys: +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

+++ Laukausvarma

170p.!!

Testin tuomareina Irene Puputti ja Marco Vuorisalo

Taannoinen pönötyskuva neidosta

Tunnistin koiran. Tiesin että seinällä kantti ei kestä koska on niin ohjaajassa kiinni. Pimeä huone ja tynnyri oli ne joissa koira loisti, ja joiden arvelin olevan ok.

Olikohan hermorakenne taikka kovuus jonka kuulin sanallisessa palautteessa nousseen melkein kakkoseen. Tyytyväinen olen. Paimenkoiran ei kuulukaan olla puolustava vaan hälyttävä, jollaiseksi Nana testissä osoittautui.

Shetlanninlammaskoiran ihannetesti

Tuohon ihanteeseen Nana istuu oikein mallikkaasti ja mielestäni nykypäivänä pitäisi tähdätä tuohon avoimeen luonteeseen. Siksikin olen erittäin tyytyväinen noihin Nanan pisteisiin.


Toki nuohan on ihan peruskoiran pisteet. Ihan jos koiraa lajina mietitään. Mutta rotuunsa nähden nuo on huippupisteet. Onko sheltti siis luonteen perusteella pohjalla? Kertokaa te. Parempaan päin ollaan kuulemma menosssa...

Lauman uusien jäsenten esittelyä

Aika herätellä taas blogia henkiin. Eläinmäärä on taas lisääntynyt joten eiköhän esitellä uudet ystävämme.

Sijoituskatti Legolas

Legolas onkin meillä jo jonkin aikaa ollut. Sijoituskolli ja rodultaan itämainen lyhytkarva. Rakastuin itämaisiin täysin. Lego on kotiutunut hyvin ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Gimli on selkästi Legolaksen lemppari, kuten toki nimien puolesta oli odotuskin :D.

Thorin

Toinen kani saapui myös. Haimme hänet Asikkalasta ja hän on risteytys. Isä puhdas rex ja emä kääpiöristeytys. Thorinista kasvaa ilmeisesti isompi kuin Gimlistä. Tämä yksilö on helppo käsitellä, mutta jokseenkin vielä arastelee minua. Menee aina mökkiin kun avaan luukun. Mutta jospa hän rohkaistuu kunhan pääsee kunnolla kotiutumaan.

Kolmas uusi asia meillä on akvaario. 250litran allas sisältäen viisi miljoonakalaa, sekä useamman partamonnin ja mollin.

Kuukaudenvaihteessa mukaan napataan vielä kolme kesärottapoikaa, joista tulee tähän tietoon Viipuri, Pietari ja Moskova. Hienot on nimet kyllä :D

Olgan titteleitä on viimein vahvistettu ja nyt puuttuu vain Venäjä ja RKF. Nekin toki on vahvistettu mutta vahvistus ei ole vielä saapunut Suomeen asti. Mikollekin haettiin viimein kauan sitten ansaittu Liettuan valio.

Vuodenvaihteessa lähdetään Riikaan Olgan kanssa ja sen jälkeen meidät voi Olgan ja Mikon kera löytää Jyväskylän KV-näyttelystä sekä messarista kaikkina päivinä.

Itse suoritin kasvattajan peruskurssin sekä allekirjoitin kasvattajasitoumuksen. Kennelnimen meinaan hakea myöhemmin.