tiistai 6. marraskuuta 2018

Siauliai/Valmiera 06.-07.10.2018 Strömssireissu

Sakiain jälkimmäisenä näyttelyaamuna päätin että seuraava on sitten Siauliai. Kannattiko? Ehkä ei.

Perjantai-aamuna kello 3am herätys ja Lappeenrannan Abc:lle. Tungettiin koirat seuralaiseni pieneen Nissaniin. Mukana oli minun Arwen ja seuralaisen Mini-landseer. Ennen kuin selvittiin edes Helsinkiin asti, meinasi auto keittää ja hirvikolarikaan ei ihan hirveän kaukana ollut.

Satamaan kuitenkin selvittiin, vaan sitten alkoikin seuraavat kuumotukset. Merenkäynti näytti nimittäin hyvinkin hurjalta. 

Kuva ei tee oikeutta aalloille


Laiva keinutti harvinaisen paljon, ja oikeasti teki välillä pahaa. Istuessa ei ollut niin paha, mutta kävellessä.. Hyh. Onneksi siitä selvittiin kuitenkin eivätkä koiratkaan olleet oksentaneet. Autokin selvisi hengissä sitten kun maissa lisättiin vettä.


Ainazista muutama kilometri Pärnuuseen päin. Suomalaisten näyttelymatkalaisten vakiokuvauspaikka.



Vakioitunut pissatuspaikka
Illalla pimeän jo laskeuduttua saavuttiin viimein majapaikkaamme Naujoji Akmeneen Liettuaan. Auto oli yhä hengissä, vaikka murros hieman reistailikin. Yö nukuttiin vallan rauhallisesti. Tai oikeastaan minä ja Arwen nukuttiin. Lauantaina näyttelypaikalle Siauliaihin. Harmi kun en tajunnut ottaa siitä näyttelypaikasta kuvia. 


Muistaakseni matkalla Siauliaihin
Siauliaista tuli sileä ERI, syynä junnukoiran laihuus ja keskeneräisyys. Muuten tuomari oli oikein mukava ja piti Arskasta. Ilmeisesti paikalla ollut vanhempi junnukoira Suomesta oli ROP joten ei me huonolle hävitty.

Seuralaiskoira Mini repäisi sertin ja valioitui Liettuaan joten päätettiin sitten että lähdetään sunnuntaina Valmieraan. Mentiin majapaikalle ja seurusteltiin paikallisen nuorison kanssa. Eikä Arwen säikähdellyt juurikaan takaapäin hyökkääviä lapsia.

Sunnuntai-aamuna ennen kukonpierua lähdettiin Valmieraan ja siellä jätettiin menemästä kehään kun Arskan stressilukemat oli huikeat. Mini onneksi sertin sai ja valioitui Latviaankin. Onnea Mini ja omistaja.

Takaisin Suomeen tultiin yötä myöten kun saatiin laiva vaihdettua. Oli rankka reissu ja auto hajosi onneksi vasta Suomen puolella. Arwen oli kaikesta muusta paniikista huolimatta oikein pätevä maailmanmatkaaja. Joskin reissun jälkeen paloitteli passinsa :D

maanantai 5. marraskuuta 2018

PET Lempäälä 29.9

Lempäälän näyttelyaamuna lähdettiin kukonpierun aikaan ajamaan. Kaneja oli mukana peräti seitsemän, minulta Gimli, Thorin, Fasu, Fanni ja Namira, sekä Sannalta (http://mahtivahdinminette.blogspot.com/) Minni ja Frida.

Kuva: Sanna Ikonen


-Yagatira (Namira) 92,5p + kunniamaininta käsiteltävyydestä
-Thorin 94p + sylikani-sponsoripalkinto
-Minni 94p + erikoispalkinto rokkimummo
-Fasu 94p
-Gimli 94p, luokkavoitto 6
-Frida 95,5p, luokkavoitto 2, Paras Pet-kani 5
-Fanni 96p, kunniamaininta täydet vitoset, luokkavoitto 1, Paras Pet-kani 1!


Fanni
Kuva: Sanna Ikonen


Kaiken kaikkiaan kaikki jänöset olivat oikein päteviä. Kaikki antoi pyöritellä eivätkä myöskään stressanneet hirmuisesti. 

Thorinin kolmesta jälkeläisestä kaksi oli kuuden parhaassa joukossa <3

Seuraava näyttely onkin sitten Keski-Suomen Voittaja kanikarnevaalien yhteydessä. Sinne on nyt sitten koko jengi ilmotettuna.

tiistai 28. elokuuta 2018

Sakiai 18.-19.08

Käytiin Liettuan maassa näytelmissä Olgan ja Arwenin kanssa

Tuloksena Olgalle lauantaina sileä ERI, tuomari Audrone Babienskiene
Arwen oli VSP ja sai ensimmäisen junnusertin

Arwen ja junnuserti meren rannalla
Sunnuntaina Arwen sai huonon tuomarikokemuksen sillä Audrone Babienskiene antoi neidolle EVA:n. Tai siis huono kokemus johtui siitä että tuomari pelkäsi Arskaa kuollakseen ja epävarmana tyttösenä Aaska imi itseensä ja murisi tuomarille. Onneksi Olga oli kuitenkin ROP ja sai valioitumissertin. Olga nyt siis vahvistusta vaille LT MVA. Arwen on nyt junnusertin päässä valiosta.

torstai 2. elokuuta 2018

Hikistä tilannepäivitystä

Noniin, terveisiä helv.. Suomen kesästä vaan. Sentään nyt yöllä ukkosen jälkeen on jo viileämpi. Mutta kuulemma viikonlopun yli vielä tämä aivot tappava tropiikki kestää. Siispä skippaamme Arskan kanssa jälleen yhden näyttelyn. Viime viikolla Porvoo RN ja huomisen Savo Show'n.

Autossani ei toimi puhallinkaan kunnolla kun työntää melko lämmintä ilmaa. Lisäksi kuskin puoleista ikkunaa ei saa avata kun sitä ei sitten saa auki. Kolmanneksi unohdin hakea viilennysalustat postista ja kaiken lisäksi valoherkät silmäni tuntuvat olevan nyt vielä herkemmät kuin yleensä. Johtunee varmaan siitä että on joka päivä niin kirkasta. Aurinkolasitkaan ei tunnu enää himmentävän yhtään. Jatkuva päänsärky ei tunnu hyvälle, vaikka siihen onkin jo tottunut. Sähköisyys ei nyt helpota asiaa yhtään. Äitin piti tulla alunperin mukaan kuskiksi mutta nyt kun hän estyi niin olisin joutunut ajamaan itse päänsärkyineni

Mutta se siitä valittamisesta. Fasu löysi aivan ihanan kodin Nennan luota. Blogi löytyy tuolta linkkilistalta, Windfalls kanila. Poika on ollut oikein reipas pieni tutkimusmatkailija. Hän on nyt sijoituksessa ja Fasua meinaan käyttää Namiralle ensi keväänä. Jos Namira kantaa achia niin sieltä pitäisi tulla sinivalkoista, keltamustaa ja mustavalkoista japsia, samaten luonnonkeltaista ja grannea. Mm-harjaksilla myöskin. Ne voi olla sitten ihan hauskan näköisiä.

Kahden viikon päästä olisi Sakiain 2xCAC näyttely Liettuassa. Sinne ollaan Olgan ja Arwenin kanssa menossa. Arwen jos onnistuu saamaan kaksi luokkavoittoa ja junnusertit, valioituu Liettuan junnuvalioksi. Samaten jos Olga saa sertin edes jompanakumpana päivänä niin valioituu Liettuan valioksi. Jos sellainen ihme tapahtuu että molemmat saa valiot niin sitten on kyllä valiokakkua tarjolla :D.

Ensimmäinen junnuluokan näyttely, en yhtään tiedä mitä odottaa. Mutta peukut pystyssä. Ensiviikolla olisi vielä Lappeenranta RN mutta saa nähdä jaksaako sinnekään jos ei viilene.  Harmittaa ihan hirveästi kun tykkään näyttelyistä niin paljon. Mutta koiran ja oma hyvinvointi on kuitenkin tärkeämpi kuin pölynkerääjät kaapissa.

Joten palataanpas asiaan jossain vaiheessa, luultavasti Liettuan jälkeen.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Laukaa KR 15.07

Käytiin Arwenin kanssa pyörähtämässä Laukaan näyttelyssä. Nana oli myös turistina mukana. Arwenia en ehtinyt kävelyttämällä rauhoittaa mutta rauhoittui onneksi häkkiin. 

Kehässä pentu toimi oikein mainiosti, ravaten lähes puhtaasti ja pönöttäen oikein hienosti. Hampaatkin näytettiin nätisti. Tuloksena tänään jälleen ROP-pentu ja KP


"8,5months, very good type. Lower size. Feminine head, nice ears&expression. Correct bite. Good bone for age. Short body. Moves with drive. Promising coat&colour. Nice temperament."

Tuomari: Mette Tufte, Norja

Tuomari oli mukava ja asiallinen, käsitteli koiria nätisti. Tiukka täti tosin, ei näyttänyt kovin moni saavan SA:ta. Siispä ihan kiva tulos kyllä. 

Seuraavaksi olisi tiedossa yksi näyttelyvapaa viikonloppu, minkä jälkeen alkaakin sitten kuuden näyttelyviikonlopun putki :D. Ei vitsi nautin. Tykkään näyttelyistä xD. 

Vaikka hyvinvointini olikin tänään aikalailla vaakalaudalla. Kotiin ajaessani jäätävä päänsärky, taju meinasi lähtee ja oksetti. Varmaankin auringonpistos. Tai alkava nestehukka. Helpotti kun käytiin uimassa. Nanankin vedin surutta veteen vaikka se ei juuri nauttinutkaan asiasta :D. 

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Gimli x Luna

Gimli lähtee naisiin tässä lähipäivinä. Partnerina kääpiöluppa naaras Luna Night "Luna". Luna on väriltään sininen. Lunan paras pet-tulos on 92,5p.

Kuva: Nenna Vertainen

Kuva: Nenna Vertainen


Laskujeni mukaan sieltä voi tulla mustaa, luonnonharmaata, luonnonkeltaista sekä madagascaria, jotka kantavat sinistä. Voi tulla myös ylläreitä :D. Mahdollisuus on myös Mm-harjakseen.

Poikaset kasvavat Nennan luona Äänekoskella. Kaikki mahdolliset kyselyt sitten sinne. Nennan blogi

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Belgierkkari 30.6.2018

Minun pieni kakara Arwen aloitti näyttelyuransa vaatimattomasti rodun erikoisnäyttelystä. Minua kuumotti koko kevät että näinköhän selviämme siitä kunnolla kun Arwen kiihtyy koirista niin paljon.

Mutta oltiin näyttelypaikalla melkein kaksi tuntia ennen kehien alkua ja pyörittiin kehien ympärillä tottuen hälinään. Arwenin sisko, Sisu (Qojotes Choco Tornado) oli myös paikalla ja ilmoitettuna samaan luokkaan. Sisukin onneksi haukahti muutaman kerran niin minua ei ahdistanut niin paljoa Arwenin riehumiset. Tosin Sisu rauhoittui paljon nopeammin kuin Arwen.

Mutta kyllähän minunkin kakarani rauhoittui ennen kehää. Tosin kun kiihtymys lähti niin jäljelle jäi jännitys. Pientä belgiä jännitti hirveästi kun kova tuuli heilutti telttoja, kehänauhaa ja paukutti läheistä katsomoa jossa oli joku pressukatto.

Onneksi tuomarimme Jan Ralph (Iso-Britannia) huomasi että Arwenia hieman jännittää niin osasi lähestyä juuri oikein ja puheli koko ajan rauhoittavasti. Niinpä minun pieni musta olikin syöksymässä tuomarin syliin turvaan kun minä julmasti en päästänyt. Tuomari ei syliin ottanut mutta piti hetken kainalossaan ja rauhoitteli koiraa. Minun piti näyttää hampaat mutta se johtui siitä että Arwenia jännitti olla niin kauan paikallaan. Minäkään en saanut kauaa pidettyä paikallaan. Sitten seuraavaksi kun tuomari siirtyi kauemmaksi niin kakara yritti jo kehiksen syliin. Se herätti ympärillä olevissa ihmisissä hieman naurua.

Liikkeetkin saatiin näytettyä ihan kohtuullisesti. Lopputuloksena ihana tuomarimme laittoikin kakarani ykköseksi ja vielä kunniapalkinnon kera. Urospentuja ei mustissa ollutkaan joten Arwen oli automaattisesti ROP-pentu. Kiitoksia Nanna ja Sisu seurasta ja onnea PEN-2 sijasta.

Sitten kakaralla olikin pitkä päivä kun odotettiin BIS-pentu kehää. Onneksi jäätiin. Vaikka Arwen olikin lähes lamaantunut isossa kehässä, jonkun kehän sivussa olevan avustuksella kakarani pönötti juuri sopivasti kun kehän tuomari katsoi. Pikaisen vilkaisuni mukaan se saattoi olla aiemman kehän tuomarimme Jan Ralph, mutta en ole yhtään varma. Kiitos hälle kuka ikinä olitkin.

Lopullinen tulos olikin sitten BIS-2 pentu, eikä hävitty huonolle. Voittajapentu tervu oli hirmunätti ja kokenut. Onnea heille. Eikä kyllä voitettukaan huonoa. BIS3-pentu oli nätti kikkurakarva laku jota handleroi hirmupätevän oloinen nuori neito. Toivottavasti näemme heitä vielä syksyllä näyttelyissä. Onnea heillekin. Onneksi sain FB:n puolella onniteltua koska en tajunnut siinä kehän huumassa onnitellakaan.

Yksikään oma koira ei ole ikinä edes ollut BIS-kehässä, puhumattakaan siellä sijoittumisesta. Ja vaikka tuolla olikin vähän pentuja, niin ei se KP silti erikoistuomarilta huono ole. Olen hirmuylpeä pienestä mustastani. <3

Arvostelukin oli tosi kiva. Ei oikeastaan mitään sellaista vikaa mikä ei voisi muuttua aikuistuessa. Ja ennen kaikkea "excellent temperament" jännityksestä huolimatta <3

Lisäksi saatiin gronttujen ROP-pennun kiertopalkinto pokaali

Siellä se on <3. Ihanaa kun pentutulokset näkyy nykyään tuolla.

Seuraava ilmoitettu näyttely onkin sitten Laukaa KR. Johon pitäisi aikataulut tulla justiinsa. Tulisikohan huomenna.