tiistai 15. tammikuuta 2019

Hurma-poika ja Lamiran lasten nimet



Hän on Amazing Hurma. Kutsumanimi vielä hakusessa. 10vkon ikäinen leijonaluppa uros. Väriltään valkoinen ss. Tarkoitus olisi tästä saada testiurosta ainakin Lamiralle että kantaako x-kirjavaa.

Sitten nuo Lamiran poikaset. Sukupuolet on vielä hieman auki mutta näyttäisi pojilta. Mutta ne näyttää vähän erilaisilta suunnilleen joka toinen päivä :D.

Elämäntien Promise of Hell "Valkokorva" 

Valkokorva on vielä vapaana. 

Elämäntien Grave New World

Raitalapsi jää kotiin

Elämäntien World Expiration "Mustakorva" 

Mustakorva etsii myös kotia.

maanantai 31. joulukuuta 2018

Nimipohdintoja

Havahduin siihen että "Path of Life" nimi on kolmiosainen ja siten aika epäkäytännöllinen. Siispä. Nyt vielä ennen ensimmäisiä poikasia muokataan se "Elämäntien". Melkein sama kuin virallinen kennelnimeni mutta kuitenkin eri. 

Lamiran poikasten nimet riippuvat nyt sukupuolista. Jos kaikki ovat poikia niin heistä tulee poliitikkoja. Jos siellä on yksikin tyttö niin sitten mietitään uusiksi. 

Tuossa on tuo japsi joka tulee jäämään itselle, sukupuolesta riippumatta. 

perjantai 28. joulukuuta 2018

Lamiran poikaset syntyneet!

Lamira pyöräytti tapaninpäivänä 26.12.2018 neljä poikasta joista yksi valitettavasti paleltui. Kolme poikasta ovat kuitenkin vieläkin hengissä ja Lamira ilmeisesti hoitaa niitä hyvin. Painoja en ole päässyt punnitsemaan kun en itse ole kotona. Äiti on hoitanut kaneja.

Näyttäisi siltä että pesässä olisi kaksi sinikeltaista japsia ja yksi keltamusta japsi. Varma en vielä ole. Juuri saamani tiedon mukaan Lamiran täysveli kuitenkin kantaa x-kirjavuutta. Joten saa nähdä uskallanko näitä ekoja kasvattejani jalostukeen käyttää. Vai myynkö vain joko lemmikiksi taikka valkoisten sinisilmien kasvatukseen.. Harmi kun sain kuulla vasta poikasten synnyttyä. Mutta sellaista se on näitten kanssa.

Poikasten tietoja tarkemmin: https://loveonpaws.blogspot.com/p/suunnitelmissa.html?m=0


maanantai 24. joulukuuta 2018

Rauhallista joulua

"Joulu on taas, kulkuset soi jossakin äiti, lastaan seimeen kapaloi Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen tulkoon rakkaus, ihmisrintaan Silloin joulu luonamme on"


torstai 6. joulukuuta 2018

Suomi 101v ja Lamiran kuulumisia.


"Tää kansa vakavanha on
kuin kallio.
Sen kalliolle Luoja loi,
se elää ja se kuolla voi
eest' esivallan, ruhtinaan
ja isiensä maan.
kuin kallio.


Sen onni on vaan tyyni työ;
mut ennen pettuleivän syö
se omalt' uutispelloltaan
kuin vehnää vierahan.
kuin kallion.


Sill' on vaan yksi, yksi maa.
Tää kansa kieltään rakastaa
ja lakejaan ja laulujaan
ja isäin muistojaan.
kuin kallio.


Se pyrkii päivään, valohon,
sen valta valtaa hengen on,
ei valtaa tykkein tuiskuvain,
ei miesten miljoonain.
kuin kallio.


Se seisoo Pohjan lumessa
kuin valon rintavartia,
se talvi-öissä taistelee
tai kaatuu paikalleen.
kuin kallio.


Se voidaan pirstaks pilkkoa
ja voittaa väkivoimalla, -
mut sentään juurta kallion
sen pienin pirsta on."


- Eino Leino

Kuva Poliisin arkistoista


Näillä sanoilla hyvää itsenäisyyspäivää. Kunnioittakaamme veteraaniemme työtä ja vaalikaamme itsenäisyytemme rippeitä.

Sitten siihen minkä takia tämän varmaan avasit. Elikkäs Lamiran kuulumisia. Lamiralla on noussut ruokahalu hirveästi eikä ole antanut Fasun enää astua kun olen pari kertaa kokeillut. Vähän veikkaisin että sieltä saattaa joulupupuja tulla :D.

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Karnevaalituloksia, kanin astutusta ja Jyväskylä KV.

Kuinka ollakaan unohdan aina kirjoittaa yksittäisistä tapahtumista niin nyt on taas monta asiaa mitä pitää muistaa kirjoittaa.

Ensinnäkin, Arwen sai Jyväskylä KV näyttelystä sertin kun oli PN-3. Tuomari Kim Vigsö Nielsen, Tanska, kehui Arwenia vielä PN-kehässä hirveästi. JKL oli nyt ensimmäinen näyttely jossa en itse esittänyt ja sehän meni erittäin hyvin. Seuraavat näytelmät onkin kohta jo messarissa.

Seuraava asia olikin kanikarnevaalit. Suomen kanihyppääjät RY:n ja Keski-Suomen kani- ja jyrsijäyhdistyksen yhteistyönäyttely. Pet-näyttelyssä kilpailtiin Keski-Suomen Voittaja 2018 -tittelistä.

Paikalle olin ilmoittanut kaikki kanit ja Lamiran jälki-ilmona. Viime hetkellä jätin Namiran kotiin koska se on lihakseton rääpäle vieläkin. Jokainen kanini sai jonkinlaiset kunniamaininnat, en muista niitä edes. Mutta parhaimmat pisteet vetivät Gimli 95p. ja Lamira. 96,5p.

Muut tiputtivat karvaa, oli värjäytyneitä tassuja, ja osa aika lihaksettomassa kunnossa. Belgialaiset jopa kehityksessä jäljessään mikä sai minut paniikinomaisesti pohtimaan ruokintaa. Päädyin siihen että madotan tyypit ja vaihdan ylivuotisen heinän parempaan. Mahdollisesti syötän sitten Racing Junior Prota jos nuo ei toimi.

Gimli oli jälleen LKV4 ja Lamira LKV2, ja vielä PPK2. Jestas se PPK1 oli hieno. 13 vuotias kani ja junnu näytteilleasettaja. Ei hävinnyt Lamira todellakaan huonolle.

No anyways sitten paritettiinkin kaneja. Bumba lähti Sannan matkaan (Erilaisilla jäljillä) kokeilemaan iltaa Fridan kanssa. Frida siis Thorinin tytär ja Fannin ja Fasun sisko. Minä taas nappasin Fasun Nennalta (Windfall's kanila) ja sen paritan Lamiralle. Tänään astuikin kahdesti mutta vähän epäilen onnistuiko kun ei Fasu karvatuppoa nykäissyt. Kellahti kuitenkin molemmilla kerroilla.

Siitä parituksesta tulee lisätietoa myöhemmin kun saan laskettua mahdolliset värit. Vissiin ainakin japsilapsia olisi tulossa. Ja rokkitukkia :D.

Ei kuvia tähän postaukseen kun en jaksa kännykällä alkaa säätämään.

Erittäin alustavia kyselyjä otetaan vastaan jo noista Lamiran poikasista.

tiistai 6. marraskuuta 2018

Siauliai/Valmiera 06.-07.10.2018 Strömssireissu

Sakiain jälkimmäisenä näyttelyaamuna päätin että seuraava on sitten Siauliai. Kannattiko? Ehkä ei.

Perjantai-aamuna kello 3am herätys ja Lappeenrannan Abc:lle. Tungettiin koirat seuralaiseni pieneen Nissaniin. Mukana oli minun Arwen ja seuralaisen Mini-landseer. Ennen kuin selvittiin edes Helsinkiin asti, meinasi auto keittää ja hirvikolarikaan ei ihan hirveän kaukana ollut.

Satamaan kuitenkin selvittiin, vaan sitten alkoikin seuraavat kuumotukset. Merenkäynti näytti nimittäin hyvinkin hurjalta. 

Kuva ei tee oikeutta aalloille


Laiva keinutti harvinaisen paljon, ja oikeasti teki välillä pahaa. Istuessa ei ollut niin paha, mutta kävellessä.. Hyh. Onneksi siitä selvittiin kuitenkin eivätkä koiratkaan olleet oksentaneet. Autokin selvisi hengissä sitten kun maissa lisättiin vettä.


Ainazista muutama kilometri Pärnuuseen päin. Suomalaisten näyttelymatkalaisten vakiokuvauspaikka.



Vakioitunut pissatuspaikka
Illalla pimeän jo laskeuduttua saavuttiin viimein majapaikkaamme Naujoji Akmeneen Liettuaan. Auto oli yhä hengissä, vaikka murros hieman reistailikin. Yö nukuttiin vallan rauhallisesti. Tai oikeastaan minä ja Arwen nukuttiin. Lauantaina näyttelypaikalle Siauliaihin. Harmi kun en tajunnut ottaa siitä näyttelypaikasta kuvia. 


Muistaakseni matkalla Siauliaihin
Siauliaista tuli sileä ERI, syynä junnukoiran laihuus ja keskeneräisyys. Muuten tuomari oli oikein mukava ja piti Arskasta. Ilmeisesti paikalla ollut vanhempi junnukoira Suomesta oli ROP joten ei me huonolle hävitty.

Seuralaiskoira Mini repäisi sertin ja valioitui Liettuaan joten päätettiin sitten että lähdetään sunnuntaina Valmieraan. Mentiin majapaikalle ja seurusteltiin paikallisen nuorison kanssa. Eikä Arwen säikähdellyt juurikaan takaapäin hyökkääviä lapsia.

Sunnuntai-aamuna ennen kukonpierua lähdettiin Valmieraan ja siellä jätettiin menemästä kehään kun Arskan stressilukemat oli huikeat. Mini onneksi sertin sai ja valioitui Latviaankin. Onnea Mini ja omistaja.

Takaisin Suomeen tultiin yötä myöten kun saatiin laiva vaihdettua. Oli rankka reissu ja auto hajosi onneksi vasta Suomen puolella. Arwen oli kaikesta muusta paniikista huolimatta oikein pätevä maailmanmatkaaja. Joskin reissun jälkeen paloitteli passinsa :D